Valioliiga palaa – mutta mitä ajattelevat jalkapalloprofessorit pelin tulevaisuudesta?

Englannin Valioliiga palaa suljettujen ovien takana sekavassa Britanniassa. Miltä näyttää katsomokokemuksen tulevaisuus ja minkälainen vaikutus koronaviruksella on oikeasti brittiläiseen jalkapalloon? Brittifutis.com kysyi kahdelta manchesterilaisen yliopiston jalkapalloprofessorilta.

Moni asia on jakanut brittiläiset lähiaikoina. Jalkapallokauden loppuun viemisen voi lisätä listaan. Tämä artikkeli käy aluksi ammattilaisten kanssa läpi suljettujen ovien takana pelaamisen ongelmat ja mahdollisuudet läpi, sekä seuroille, että myös kannattajille.

Jälkimmäinen osio tutkii brittifutiksen tulevaisuuden näkymiä. Seuroja saattaa kaatua, jopa kokonaisia sarjajärjestelmiä sortua. Koronavirus tulee muuttamaan jalkapalloa vielä enemmän kuin nyt huomaammekaan.

– Se on kuin katsoisi todella huipputasoista puistojalkapalloa. Pelissä on hyvin vähän tai ei yhtään yleisön mukanaoloa, sanoo Leah Gillooly, urheilumarkkinointiin ja sponsorointiin erikoistunut professori Manchester Metropolitan yliopistossa.

– Fanit eivät tykkää tämäntapaisista järjestelyistä yleisesti, vaikka olen varma, että osa on iloinen live-jalkapallon palaamisesta, Salfordin yliopistossa digitaaliseen liiketalouteen ja jalkapalloon paneutunut professori Alex Fenton toteaa.

Aikaiset esimerkit ilman yleisöä pelaamisesta on koettu, ja Valioliiga palaa 17.6. viimeisenä Euroopan huippusarjoista. Koronavirus on koetellut Euroopan maista lopulta pahiten Britannia, jossa maan johtoa on syytelty hitaasta reagoinnista ja lukuisista virheistä. Yli 40 000 ihmistä on menehtynyt.

Jalkapallo ilman kannattajia on kaukana ideaalista, mutta yleisesti jalkapallovaikuttajat vaikuttavat ymmärtävän, että nykyisessä poikkeustilanteessa tyhjille katsomoille pelaaminen on ainoa vaihtoehto, jos jalkapallo halutaan takaisin.

– Vihasin sitä. Se oli kuin näkisi joen ilman vettä, tokaisi arvostettu brittitoimittaja Andy Mitten United We Stand -podcastissa ennen koronataukoa tyhjille katsomosta pelatusta LASK-Manchester United -ottelusta.

Yleistä kansan mielipidettä voi vain arvuutella, mutta monissa puolueettomissa toimittajien kommenteissa toistuvat, että he hyväksyvät jalkapallon paluun, jos se ei aiheuta kansanterveydellistä riskiä.

Sekään ei ole helppo toteamus. Koronavirus riivaa yhä varsin pahasti Britanniassa ja rajoitukset estävät kansalaisia ihan eri tavalla kuin Valioliiga-pelaajia. Yhteiskuntaluokkaerojen maassa eliitin ja muiden erottelu on noussut taas viimeisten kuukausien aikana esille. Onko esimerkiksi sääntöjä rikkovilla eturivin poliitikoilla eri säännöt kuin muilla, on kysytty.

Joka tapauksessa, pelit jatkuvat keskiviikkona.

Mitä yleisö voi odottaa katselukokemukselta?

Professori Gillooly on samaa mieltä Pep Guardiolan kanssa, jonka mukaan ilman kannattajia ammattilaisjalkapallolla ei ole tarkoitusta. Jalkapallon arvo viihdetuotteena laskee hänen mukaansa, kun peleissä ei ole yleisöä.

Valioliigan seurat olisivat jääneet satoja miljoonia velkaa televisioyhtiöille, jos aikaisemmin sovittuja pelejä ei olisi pystytty pelaamaan. Vaikka jalkapallo palaa ruutuihin, ovat televisioyhtiöt myös häviäjiä. Tuote – jalkapallo – josta he ovat maksaneet on hyvin pelkistetty versio Sky Sportsin ja kumppaneiden kuvitelmista. Valioliigaa näytetään myös ensimmäistä kertaa Englannissa maksuttomilla kanavilla, kun BBC saa lähettää muutaman pelin Britanniassa.

– Markkinoinnissa puhutaan mukaansatempaavasta kannattajakokemuksesta. Kokemukseen liitetään kenttätapahtumien lisäksi tunnelma, joka tekee ottelusta spektaakkelin. Välittömyyden ja jännitteen tunne syntyy katsomon äänistä ja kun se katoaa se voi vaikuttaa niin pelaajiin kuin myös television katsojiin Gillooly sanoo.

Bundesliigaa on pelattu kolkoissa olosuhteissa, kun katsomoäänet ja pelaajien huudot kaikuvat stadioneilla. Nauhoitettuja katsomoääniä on kokeiltu parantamaan televisiokokemusta, sekä digitaalisia katsojapixeleitä Espanjassa. Tanskassa on kentän laidalle kuljetettu jopa jättikokoisia taulutelevisioita, jossa kannattajat voivat osallistua Zoom-yhteyden välityksellä kannattamaan seuraansa kotisohviltaan.

Fentonin mukaan jalkapalloseurojen pitää totuttautua nopeasti epävarmaan tilanteeseen. Teknologian käyttäminen pitää olla tarkkaan, mutta nopeasti mietittyä. Tällä hän tarkoittaa esimerkiksi sosiaalisen median kanavia, mobiilisovelluksia ja esports-joukkueita.

– Yleisesti ottaen urheiluseurat ovat jäljessä innovatiivisissa strategioissa, mutta nyt niiden pitää mukautua digitaalisesti, jotta ne pystyvät operoimaan ja yksinkertaisesti pysymään relevantteina.

Stadio-podcastin Ryan Hunn ja Musa Okwonga pohtivat katsojakokemusta Bundesliigan pohjalta. Hunnin mukaan digitaaliset projektorit ja tuotettu yleisöääni, jotka yrittävät imitoida alkuperäistä tuotetta, tekevät kokemuksesta groteskin. Hän ei halua tulla huijatuksi ajatukselle, että kaikki olisi normaalia. Sen sijaan hän on tykännyt Borussia Mönchengladbachin lähestymistavasta.

– Mönchengladbach käyttää peleissään pahvisia kuvia faneistaan stadionin penkeillä. Ne ovat oikeita ihmisiä, mutta kuvat ovat selkeästi kaksiulotteisia. Seura ei yritä väkisin korvata oikeita ihmisiä stadionilla, vaan pahviversio on yksinkertaisesti vaihtoehto. Tämä idea ymmärtää todellisuuden: nykytilanne on mätä. Haluamme kuvat edustamaan oikeita ihmisiä stadioneille, mutta teemme selväksi, ettei tämä ole sama asia kuin oikeat fanit.

– Fanit ovat ensisijaisia tuotteelle (peli). Jos he eivät ole paikan päällä, älä yritä esittää, että he olisivat siellä. Mielestäni ne (katsomoäänet ja digitaaliset projektorit) ovat täyttä hevonpaskaa!

Okwonga muistuttaa Bundesliigan sloganista: ”Jalkapalloa, niin kuin se on tarkoitettu.” Tilanne on tällä hetkellä sarjojen ja seurojen kontrollin ulottumattomissa. Ei ole heidän vikansa, että koronavirus-pandemia syttyi, joten Okwongan mukaan heidän ei pitäisi väkisin yrittää korvata alkuperäistä tunnelmaa.

– En tykkää, että minulle syötetään keinotekoista faniääntä, jolla ei ole yhteyttä kentän tapahtumiin. Se on todella epäkunnioittavaa! Ymmärrän, että osa haluaa äänet päälle, eivätkä he ota asiaa niin syvällisesti. Fanit kuitenkin suuttuvat tästä, koska he eivät voi olla paikan päällä. Kaikkien toimihenkilöiden pitäisi ymmärtää kuinka auttamaton tilanne on eikä korvata faneja, Hunn sanoo.

– Ymmärrän, että jotkut ihmiset haluavat popkornia aivoille. He haluavat katsomoäänet. Itse haluan ottaa tämän vastaan juuri niin kuin tilanne on. Haluan katsoa sen yksinäisyyttä ja arvostan katsojia varmasti vielä entistä enemmän, kun ne palaavat, Okwonga päättää.  

Neutraalit pelipaikat

Yksi kuuma kysymys Bitanniassa on ollut otteluiden pelaaminen neutraaleilla stadioneilla seurojen kotikenttien sijaan. Viimeisempien tietojen mukaan lähes kaikki pelit pelataan seurojen omilla stadioneilla, mutta esimerkiksi Liverpool saattaa pelata isoimmat pelinsä evakossa. Kannattajien pelätään kokoontuvan stadioneiden ulkopuolelle.

Jalkapallohuliganismin asiantuntija Geoff Pearson Manchesterin yliopistosta on ollut useiden jalkapalloihmisten tapaan loukkaantunut ajatuksesta. Hänen mukaansa jalkapallofaneja kohdellaan Englannissa yhä muusta yhteiskunnasta erillisenä ryhmänä, vaikka mitään todisteita ei ole siitä, että juuri jalkapallokannattajat rikkoisivat kokoontumissääntöjä.

Toiseksi pohditaan, merkitseekö ottelun pelaamispaikka oikeasti siihen, kokoontuvatko esimerkiksi Liverpoolin fanit Anfieldin ulkopuolella vai eivät.

With pubs closed and no chance of accessing the stadium I remain of the view it is fanciful that large numbers of fans will gather outside BCD matches like this, even if restrictions on gatherings are lifted. https://t.co/VoMPZBklUQ

— Geoff Pearson (@Geoff_Pearson) May 29, 2020

Korona-ajan saavutukset

Hätätilaan joutuneet seurat ovat kunnostautuneet ympäri saarivaltakuntaa erityisesti yhteiskuntavastuunsa kantajina. Stadioneiden avaamisista, ruokalähetysten toimittamiseen ja kausikorttilaisten kuulumisten kyselemiseen.

– Kannattamani Bolton Wanderersin ex-pelaajat ja seuralegendat ovat soitelleet erityisesti vanhemmille kausikortin haltijoille. Tämän kaltainen sitoutuneisuus on mittaamattoman arvokasta markkinoinnin näkökulmasta. Se johtaa yhä syvempään lojaaliuuteen kannattajien välillä, koska he kokevat seuran välittävän heistä ihmisinä, ei vain tulonlähteinä, Gillooly sanoo.

– Uskon, että siitä on myös laajempia PR-hyötyjä. Paikalliset ihmiset kokevat jälleen, että jalkapalloseurat toimivat keskeisessä roolissa heidän yhteisöissään.

Fenton kannattaa Blackburn Roversia, joka osallistui esimerkiksi FIFA 20 karanteeniturnaukseen ja striimasi pelit Twitch-palvelussa. Fenton tutki virtuaaliturnausta ilmiönä ja hänen mukaansa se saattaa tuoda seuroille uusia kannattajia segmenteistä, joita seurat eivät ole aikaisemmin osanneet tavoitella. Rajat aidon, virtuaalisen ja puoliaidon maailman välillä ovat sumentumassa, joka tarkoittaa seuroille vastuullisuutta toimia uusien teknologioiden mukana.

– Teknologia ei ole vielä valmis perustelemaan itseänsä käytössä jalkapallon seuraamisessa. Innovatiiviset seurat, kuten Man City ovat teknologian käytössä edellä (esimerkiksi VR ja puhelinsovellukset). Tulevaisuudessa uskon, että ero oikean ja virtuaalin kannattajakokemuksen välillä häilyy entisestään. Katso vaikka EA Sportsin FIFA-pelejä. Pelit muutuvat entistä aidommiksi vuosi vuodelta, Fenton toteaa.

Juuri VR voisi teknologiana olla lähimpänä aitoa stadionkokemusta. Lasit päähän ja VR-kuva suosikkijoukkueen fanipäädyn keskeltä tarkan audioteknologian tukemana ei kuitenkaan ole vielä siinä pisteessä, että seurat voisivat myydä VR-kausikortteja tai yksittäisiä ottelulippuja.

Rajojen sumentuminen voi aiheuttaa myös huolia. Aikaisemmin mainittu Okwonga myöntää Stadio-podcastissa pelkäävänsä ajatusta, missä tulevaisuudessa otteluiden tunnelmaa saatetaan parantaa keinotekoisen katsomoäänen lisäämisellä lähetyksissä.

Nice talking to @CBSLocalSports about VR & Sport in a pandemic recently with @andymiah , cc @salfordbizsch @SalfordUniNews @FB_Collective @BehindSportHQ @sportinaus @was3210 @thatdrmaz https://t.co/EPjbuCT028

— Dr. Alex Fenton (@alexfenton) May 27, 2020

Yksittäisistä pelaajista Harry Kane, 26, kunnostautui sponsoroimalla entistä lainaseuraansa Leyton Orientia. Lontoolaisseuran paitasponsoritulot ohjautuvat ensi kaudella Britannian julkiselle terveydenhuollolle.

Marcus Rashford, 22, on aloittanut yhteistyön Fare Share UK -järjestön kanssa ja hänen aloitteensa on mahdollistanut lahjoitusten avulla kolme miljoonaa ruoka-annosta Iso-Britannian köyhimmille koululaisille, jotka ovat menettäneet elintärkeän ilmaisen kouluruoan koulujen suljettua. Britannian koululaisista yhdeksän kolmestakymmenestä elää köyhyydessä. 45 prosenttia etnisistä vähemmistöistä on köyhyysrajan alapuolella.

Brittifutiksen tulevaisuus

Valioliiga ja Mestaruussarja siis palaavat. Ykkös- ja Kakkosliigassa kausi keskeytettiin, mutta viimeinen nousijajoukkue päätetään tuttuun tapaan pudotuspeleillä. Seuraavaksi korkein sarjataso, eli National League ei ole pystynyt päättämään jatkosta vielä 15.6. mennessä. Alemmat sarjaportaat on päätetty mitätöidä. Jopa nousunsa varmistanut seura joutuu jäämään nykyiseen divisioonaansa.

Kahden korkeimman sarjatason jäljellä olevat pelit televisioidaan ympäri maailmaa ja historiallisesti jopa ympäri Englantia. Pelin alkamisajankohdat on porrastettu pitkin viikkoa.

Englannissa ei sääntöjen mukaan saa näyttää televisiossa ollenkaan jalkapalloa kello 14:45-17:15 (Suomessa 16:45-19:15). Käytännössä ottaen kaikki Mestaruussarjasta alaspäin kilpailevat seurat pelaavat aina lauantaisin kello 15:00 (Suomessa 17:00), jolloin ihmisiä kannustetaan katsomaan paikallista seuraansa paikan päällä. Perinteen toimivuudella on epäilijänsä, mutta yleisesti britit pitävät televisiopimennystä tärkeänä koko lajille valtiossa.

Brittiläisen jalkapallon eittämätön hienous on valttikortti Valioliigan lisäksi sen pyramidijärjestelmä. Alempien sarjatason seurat ja pelit ovat aidosti isoja tapahtumia ja todella merkityksellisiä alueen ihmisille. The Guardianin arvostettu ranskalaistoimittaja Philippe Auclair pelkää Football Weekly -podcastissa, että pyramidiajattelu saattaa kadota englantilaisesta jalkapallosta, kun kuilu eliittisarjojen ja muiden välillä sen kuin kasvaa.

– Riski on mielestäni, että idea pyramidista hälvenee ja vain pyramidin huipulla olisi merkitystä. Porrastetut peliajat asettavat jalustan. On kuin kaksi rinnakkaisuniversumia. Eliitti ja muut sarjat.

– Jos sarjojen yhteys katoaa, katoaa myös jotain ratkaisevaa, mikä tekee englantilaisesta jalkapallosta niin erityisen.

Englannissa on ollut jo keskustelua sarjajärjestelmien muuttamisesta. Valioliiga 2 on mainittu samalla kun kolmanneksi ja neljänneksi korkeimmat sarjaportaat jaettaisiin alueellisesti etelään ja pohjoiseen.

Aluejaot ovat toki muuttuneet aiemminkin Englannissa, eikä se välttämättä tarkoita tasojen eriarvoistamista. Jos rahanjako kuitenkin painottuu yhä entistä enemmän kahteen ylimpään sarjaan, on alemmista vaikea ponnahtaa ylös.

Otetaan esimerkiksi Ykkösliigan jättiläiset Sunderland ja Ipswich Town. Seuroilla on vaarana jämähtää alhaiselle portaalle, jos tulot pienenevät merkittävästi ja sarjajärjestely vaikeuttaa asiaan. Tämä siitä huolimatta, että niiden seurarakenne ja kannattajapotentiaali saattaisi riittää ylemmäs.

Koronakriisi on iskenyt kovaa alempien tasojen seuroihin, mikä on johtanut jo pelaajien vapauttamiseen, kun seuroilla ei ole varaa maksaa heidän palkkojaan. Lopullisia seurauksia ei tietenkään ole vielä nähty. Osa pienistä seuroista on saanut tukia. Esimerkiksi 10. divisioonan West Didsbury & Chorlton AFC sai valtion tukijärjestelmä Sport Englandilta 10 000 punnan tuen.

Myös The Guardianin Ed Aarons toteaa, että pelin polarisoituminen on johtanut jo pitkän aikaa pienempien seurojen kannattajamäärien pienentymiseen. Hän pyytäisi jättiseuroja auttamaan muita 92 jalkapalloliigan seuraa ja sen alapuolella olevaa Non-leagueta sekä naisten jalkapalloa, mutta ymmärtää, että isoillakin on vaikeuksia ja ne toimivat kuin muutkin isot yritykset.

Tottenham on jo anonut Britannian hallitukselta 175 miljoonan punnan lainan pienellä korkoprosentilla sen operaatioiden ja stadionlainan maksamiseen.

– On hullua, että rahaa saavat seurat, jotka eivät oikeasti tarvitse sitä. Hallitus olisi voinut tarjota lainapaketin alemman sarjan seuroille. Ongelma on kuitenkin, että useat Ykkös- ja Kakkosliigan seurat eivät ole vakavaraisia liitetoimia, jotka olisivat luottoluokitukseltaan päteviä vastaanottamaan lainoja, Auclair pohtii.

Pauli Loukola

Lähteet: The Guardian, Stadio