Tiira: Yli sadan miljoonan Romelu Lukaku liittyy Chelsean hyökkääjäfloppien pitkään listaan – miksi kärkimiehillä on niin vaikeaa Länsi-Lontoossa?

113 miljoonaa euroa maksaneen Romelu Lukakun piti olla Chelsean huippulaadukkaan palapelin viimeinen palanen. Maaliahne kärkimies, joka tykittää Siniset mestariksi.

Yhtälö vaikutti täydelliseltä.

Chelsea ja Valioliiga olivat belgialaisjärkäleelle tuttua saalistusmaata. Lukaku lähti Interiin 113 Valioliigamaalin miehenä kesällä 2019. Hän tuli takaisin Italian mestarina. Kahden Antonio Conten alaisuudessa pelatun kauden jälkeen maalisarake näytti 47 sarjaosumaa. Ennen kaikkea Lukaku palasi huippukärkenä, joka oli kehittynyt ja, jonka itseluottamus oli tapissa.

Chelsean uusvanhan ysin otteet alkusyksystä lupailivat hyvää, mutta sittemmin kausi on muuttunut täydelliseksi tervanjuonniksi. Viime keskiviikon huippuottelussa Arsenalia vastaan Lukaku avasi, mutta kontribuutio oli tutun vaisu.

– Kysytte hänestä jatkuvasti, joten päätin laittaa hänet viimein avaukseen, Chelsea-manageri Thomas Tuchel vitsaili.

Tuchelin haastattelu kuvastaa surullisella tavalla, minkälaiseen umpisolmuun Lukakun Chelsea-ura on jumiutunut. Yli satamiljoonaa maksaneen tähtihyökkääjän suhteen pitäisi kysyä, miksi hän ei avaa. Nyt kysytään, miksi hän avaa.

Toimittajan Tuchelille esittämä kysymys oli totta kai perusteltu. Lukaku on tehnyt tällä kaudella viisi sarjamaalia, päälle kaksi osumaa Mestarien liigassa. Tämän vuoden puolella kärki on osunut vain FA Cupissa ja seurajoukkueiden MM-turnauksessa.

Lukakun Valioliigapelien maaliodottama on lohduton: 5,14 maalia. Edeltä löytyvät muun muassa West Hamin puolustava keskikenttäpelaaja Tomas Soucek, Southamptonin Mohamed Elyounoussi ja Watfordin Joshua King.

Jos Lukaku nostaa kytkintä ensi kesänä tai jää Stamford Bridgelle, mutta suunta ei käänny, puhutaan ehkäpä sarjan kaikkien aikojen pahimmasta floppihankinnasta.

Lukaku liittyy pitkään listaan

Kun puhutaan Chelseasta ja hulppean hintaisista kärkimiehistä, Lukaku ei suinkaan ole yksittäistapaus vaan liittyy pitkään listaan odotukset alittaneita hyökkääjiä.

Toiseksi tuorein esimerkki löytyy samasta pukuhuoneesta. Timo Wernerin tuomitseminen turhakkeeksi on turhan poleeminen väite. Yritteliäs saksalainen tekee kentällä hyviä asioita.

53 miljoonan euron miehen maalitehtailu on kuitenkin jäänyt kauas Bundesliigan lukemista. Kauas siitä, mitä odotettiin. Werner on osunut vajaan kahden Valioliigakauden aikana vain 10 kertaa. Neljän edellisen Bundesliigakauden aikana Stuttgartin kasvatti paukutti 78 maalia.

Kalliiden hyökkääjäfloppien lista on Chelsean näkökulmasta surullisen pitkä.

Alvaro Morata maksoi 66 miljoonaa euroa kesällä 2017. Espanjalainen teki 47 Valioliigaotteluun 16 maalia, menetti itseluottamuksensa ja palasi Espanjaan.

Lähes 60 miljoonan euron Fernando Torres osui 3,5 Liverpool-kauden aikana 65 sarjamaalin verran. Yhtä pitkä ajanjakso Länsi-Lontoossa tuotti 20 maalia. Torres sinetöi Chelsean Mestarien liigan finaalipaikan Camp Noulla keväällä 2012. Muita urotekoja tuskainen pesti ei tarjonnut.

https://twitter.com/goal/status/1518156564296835072?s=20&t=Mv-Wg3ebwXvWCyi57B97mg

40 miljoonaa euroa maksanut Michy Batshuayi teki mestaruuden ratkaisseen maalin keväällä 2017. WBA:n verkkoon viimeistelyt osuma on yksi kahdeksasta belgialaisen Chelseassa viimeistelemästä Valioliigamaalista.

Ballon d´Or -voittaja Andryi Shevchenko toi 43 miljoonan euron siirtosummalle vastinetta yhdeksän sarjamaalin verran.

Roman Abrahomivichin omistajakauden alussa vuonna 2003 tullut Hernan Crespo maksoi 26 miljoonaa euroa. 49 sarjapelin saldo oli 20 maalia. Samana kesänä 19 miljoonaa maksanut Adrian Mutu maalasi kuudesti ennen Chelsea-uran päättänyttä kokaiinikäryään.

Tähtikategorian lainamiehistä Radamel Falcao osui kerran, Gonzalo Higuain viidesti.

Jos mutkia vetää suoraksi, edellä mainitut kymmenen hyökkääjähankintaa ovat maksaneet Chelsealle 433 miljoonaa euroa ja tehneet 100 maalia. Yhden maalin hinta on siis ollut 4,33 miljoonaa euroa.

Vertailun vuoksi Liverpoolin ”Three Amigos” Mohamed Salah, Sadio Mané ja Roberto Firmino ovat maksaneet The Redsille 124 miljoonaa euroa. Palautusta on tullut 276 sarjamaalin verran.

https://twitter.com/SmartUnitedFan/status/1459893050558324744?s=20&t=8skTiPO93pDV1RPIPq053g

Osumiakin on

Floppien vastapainoksi Chelsean historiasta löytyy myös erinomaisia hyökkääjähankintoja.

Kulttihyökkääjä Didier Drogbaa ei voi luonnehtia muulla arvonimellä kuin seuralegenda. Norsunluurannikkolainen takoi länsilontoolaisten paidassa 104 Valioliigamaalia ja 60 cup-maalia päälle.

38,5 miljoonaa euroa maksaneen Drogban Chelsea-uran paras kausi oli 2009–10, kun hän johdatti 29 sarjamaalilla sinipaidat mestariksi niukasti ohi Manchester Unitedin. Aisaparina hääri pari vuotta aiemmin Boltonista tullut Nicolas Anelka. Ongelmapelaajan maineessa ollut kiertolainen löysi kodin Länsi-Lontoosta ja nikkasi neljän vuoden aikana 59 maalia.

Tulisieluisen Diego Costan aika Stamford Bridgellä oli myrskyisää, mutta mestaruuskausilla (2014–15 ja 2016–17) espanjalaistunut brassi oli keskeisessä roolissa. Hämmentäjä niittasi molemmilla kausilla 20 sarjamaalia.

Vuosituhannen alussa tullut Jimmy Floyd Hasselbaink maksoi tuohon aikaan hulppeat 22,5 miljoonaa euroa. Hollantilainen kuitenkin vastasi huutoon takoi Chelsealle 87 maalia neljässä kaudessa.

Kolme myötävaikuttavaa tekijä

Karu tosiasia on silti se, että hyökkääjäfloppeja on onnistuneita hyökkääjähankintoja enemmän – selvästi enemmän.

Mistä se johtuu? Tyhjentävän selityksen antamista on turha edes yrittää.

Yksi osatekijä on takuuvarmasti Chelsean jatkuva pelaaja- ja valmentajaralli. Stamford Bridgellä ei ole koskaan rakenneltu projekteja, vaan tuloksia on odotettu tässä ja nyt. Armoton paine repiä tulosta on näkynyt tiuhaan vaihtuvina managereina ja valmentajarallin myötä myös muita kärkiseuroja selvästi railakkaampana pelaajien liikutteluna.

Jatkuva muutos kysyy pelaajilta mukautumiskykyä, resilienssiä.

Suurimmat kärsijät ovat herkästi juuri hyökkääjiä, jotka ovat muita pelaajia riippuvaisempia toimivasta yhteistyöstä. Kun peli ei kulje, yleensä juuri kärkimiehet jäävät ilman palloja.

Toinen selittävä tekijä aukeaa, kun pohtii minkälaisia kärkiä Chelseaan on hankittu. Länsi-Lontoossa on nähty fyysisiä targetkärkiä, pystypalloista eläviä selustaan juoksijoita sekä boksissa loistavia poachereita.

Profiilit ovat vaihdelleet. Se herättää väistämättä kysymyksen: onko Chelsea ostanut parhaan mahdollisen hyökkääjän vai sopivimman mahdollisen hyökkääjän? Pitkää floppilistaa silmäillessä vastaus näyttää selvältä.

Kolmas hyökkääjien epäonnistumisiin myötävaikuttanut tekijä löytyy keskikentältä.

Chelsea on voittanut 2000-luvulla viisi sarjamestaruutta. Vain kerran, kaudella 2009–10, joukkueen talismaani oli hyökkääjä – Drogba. Kahdella ensimmäisellä mestaruuskaudella (2004–05, 2005–06) paras maalintekijä oli Frank Lampard. Kahdella viimeisellä (2014–15, 2016–17) ykköstykki oli Diego Costa, mutta hyökkäyksen ykkösmiehenä hääri Eden Hazard.

Maaliahneiden keskikenttäpelaajien kanssa toimiminen kysyy kykyä tukipelaamiseen. Sitä kaikilla Chelsean hyökkääjiltä ei ole löytynyt.

Lukakun lohduttomat näkymät

Palataan lopuksi Lukakuun. Yhdeksän kuukautta jättisiirron jälkeen voidaan jälkiviisastella ainakin sen verran, että belgialainen joutui osin epäreilujen odotusten alle.

Viime kauden paras maalintekijä oli seitsemän kertaa pilkulta osunut Jorginho. Juuri Lukakun piti olla se pelaaja, joka takoo maaleillaan Chelsean mestaruuskantaan. Se on paljon pyydetty, kun sarjasta löytyy Manchester Cityn ja Liverpoolin kaltaisia koneita.

https://twitter.com/talkSPORT/status/1495810738132238343?s=20&t=8Z6LjhLDjyDDMVl-2j1Xkw

Lukakun ongelma on ollut ennen kaikkea se, että pelaajaprofiili ei sovi Tuchelin Chelseaan. Conten Interissä Lukaku pääsi tiloihin, Stamford Bridgellä hän on joutunut väleihin. Kamppailijana ja kiihdyttäjänä belgi on ilmiömäinen, mutta pienten tilojen kombinaatiopelaajana puutteellinen.

Chelsean peli rullaa huomattavasti sulavammin, kun kärjessä operoi jatkuvasti liikkuva ja pienissä väleissä loistava Kai Havertz. Saksalainen suorittaa intensiivisemmin. Havertz luo tempoa, Lukaku pudottaa sitä.

Lukakulla toki on vielä mahdollisuudet kääntää Chelsea-uransa suunta. Jos kuitenkin tarkastelee Chelsean aiempia kärkimiehiä, tulevaisuuden näkymät eivät herätä toiveita.

Kun syöksykierre on alkanut, yksikään Chelsea-kärki ei ole sitä katkaissut. Ei Torres, eikä Morata, ei Falcao, eikä Shevchenko.