Seppinen: Eteenpäin jyskyttävä punavalkoinen kone ja itseään etsivä sininen suuruus – Mitä viikonlopun huippukohtaaminen kertoi kahdesta lontoolaisjätistä?

Chelsea-Arsenal

Chelsean ja Arsenalin kohtaamisessa vastakkain olivat kaksi hyvin erilaisessa tilanteessa olevaa seuraa. Chelsea on hakenut parasta ryhmitystään ja pelisapluunaansa uuden päävalmentajansa Graham Potterin alaisuudessa. Arsenal on rakentanut nykyhetkeään Mikel Artetan komennossa pian kolme vuotta.

Peli päättyi tiukan taktisen väännön jälkeen Arsenalin niukkaan 1–0-voittoon, joka piti sen kierros ennen maaottelutaukoa sarjakärjessä kahden pisteen erolla Manchester Cityyn. Arsenal otti alusta asti pallollisena komennon.

Chelsea tyytyi tukkimaan vastustajan etenemisväyliä ja etsimään vastaiskujen mahdollisuuksia. Raheem Sterling ja Pierre-Emerick Aubameyang jäivät kuitenkin täysin varjoihin.

Mitä peli kertoi kahden lontoolaisjätin nykytilanteesta?

Arsenal

Arsenalista peli ei kertonut oikeastaan mitään uutta. Joukkue rullaa positiivisessa mielessä konemaisesti eteenpäin kierroksesta toiseen. Arteta on voinut käyttää pääsääntöisesti samaa avauskokoonpanoa tähän asti läpi kuluvan kauden Valioliigassa.

Jos peli toimii kentällä, myös fysiikkaosastolla on tehty paljon asioita oikein. Loukkaantumislista on minimoitu niin pieneksi kuin se on järjettömässä pelitahdissa mahdollista. Arsenal oli vuosia tällä saralla murheenkryyni Valioliigassa.

Chelseaa vastaan poissa olivat loukkaantumisten takia vain pikkuvammasta kärsinyt Takehiro Tomiyasu ja koko alkukauden sivussa ollut Emile Smith Rowe.

Artetalla on jopa pieniä luksusongelmia, kun kaikki pelaajat ovat terveinä: Aloittaako vasempana pakkina Oleksandr Zinchenko, Kiernan Tierney vaiko Tomiyasu? Heistä jälkimmäinen on lähtökohtaisesti toki oikea pakki.

Soturimaisen ja tunnollisesti puurtavan Tierneyn vähäinen vastuu on herättänyt alkukaudella ihmettelyä. Zinchenko on terveenä ottanut paikkansa vasempana pakkina, ja hänen poissa ollessaan tontilla pelasi Tomiyasu.

Zinchenko on pallollisena napsun tasokkaampi kuin Tierney. Chelseaa vastaan ukrainalaispelaaja liikkui jatkuvasti keskialueelle pelinrakennuksen ytimeen. Pep Guardiolan kädenjälki näkyy paitsi Zinchenkon pelityylissä, myös Artetan ajatusmaailmassa siitä, mitä hän laitapakeiltaan haluaa.

Vaihdosta kentälle tullut Tierney nousee hieman konservatiivisemmin omaa laitakaistaa pitkin hyökkäyksiin ja jakaa erinomaisia keskityksiä. Zinchenkon lievät heikkoudet ovat puolustussuuntaan. Se oli hyvin myös Potterin tiedossa. Chelsea iski tarkkaan harkitun prässinsä usein juuri keskialueelle kaventaneeseen ukrainalaispakkiin.

Tierney on defensiivisesti hieman luotettavampi kuin Zinchenko, mutta tarkkaan hiotussa kollektiivissa heikkoudet ovat peitetty erinomaisesti.

Zinchenko sopii joka tapauksessa Artetan ajatusmaailmaan napsun paremmin kuin Tierney, joka toki saa vastuuta pitkän kauden aikana.

https://twitter.com/Arsenal/status/1589286486012268544?s=20&t=-AuJ1hRZaG3Nc8JYPiDhxA

Chelsea

Jos Artetan ajatukset ovat pienten yksityiskohtien viilaamisessa, Länsi-Lontoossa matka on vielä pahasti vaiheessa. Arsenal-peli antoi viitteitä siitä, että Potter on huomannut oman prosessinsa ottavan aikaa.

Potter muovaili peliryhmityksiä paljon myös Brightonissa. Parhaan muodon etsiminen on käynnissä myös Chelseassa. Potterin suosima 3-4-2-1/3-4-1-2-ryhmitys oli vaihtunut Arsenalia vastaan neljän puolustajan linjaan ja hieman perinteisempään 4-2-3-1-ryhmitykseen.

Potter oli edellisissä otteluissa aloittanut usein juuri kolmen topparin linjalla, mutta vaihtanut pelin edetessä neljän alakertaan, kun systeemi ei ollut toiminut puolustussuuntaan.

Potter haluaa lähtökohtaisesti joukkueensa hallitsevan palloa ja murtavan vastustajansa maata pitkin linja kerrallaan. Arsenalia vastaan päävalmentaja oli tehnyt erilaisen pelisuunnitelman. Chelsea antoi pallonhallinnan suosiolla Arsenalille yritti tukkia vahvasti usealta kaistalta hyökkäävän vastustajan etenemissuuntia.

Chelsea ei prässännyt höyryllä, vaan iski tarkkaan harkitusti oikeina hetkinä Arsenalin piileviin heikkoihin kohtiin.

Pelilliset ja pelaajakohtaiset valinnat sekä Arsenalia vastaan että aiemmissa peleissä kertovat siitä, että Potter hakee yhä optimaalisinta kokoonpanoaan. Kuvaavia esimerkkipelaajia ovat Sterling ja Aubameyang, joiden pitäisi olla hyökkäyspään tähtiä. Sterling on pelannut tähän mennessä kärjessä, laitahyökkääjänä ja jopa wing-backina.

Sterlingin ja toisen perinteisen laitahyökkääjän Christian Pulisicin peluuttamisesta wing-backina Potter on ainakin toistaiseksi luopunut. Kaksikon puolustuspelilliset ominaisuudet ovat olleet yksinkertaisesti liian heikot, että he suoriutuisivat roolista.

Sterling kipuilee rooliaan Chelseassa. Guardiola kehitti Sterlingiä pelaajana valovuosia eteenpäin Manchester Cityssä, mutta Länsi-Lontoossa hän on ollut hukassa ensin Thomas Tuchelin ja nyt Potterin alaisuudessa. Itse hän on sanonut, että optimaalisin rooli olisi laitahyökkääjänä. Arsenal-pelin perusteella Potter on tullut samaan johtopäätökseen, mutta Sterlingin paras vire on vielä kaukana.

Muitakin kipukohtia on, etenkin puolustuslinjassa. Kun Wesley Fofana, Kalidou Koulibaly ja nyt myös Ben Chilwell ovat pitkään poissa, alakerran ryhmitys on muuttunut yhtenään. Se ei tee koskaan hyvää yhteispelin hioutumiselle. Lisätietoa voi kysyä Liverpoolista parin vuoden takaa.

Potter on jo sanonut julkisuudessa, että tarvitsee aikaa. Hän on oikeassa. Guardiola, Jürgen Klopp tai Arteta ei ole luonut omaa menestysreseptiään hetkessä. Potterilla oli Brightonissa kaikki maailman aika ja yhteisön tuki, jotta voi kokeilla, onnistua ja epäonnistua – eli kehittää pelaamista.

Chelsea on perinteisesti ympäristö, joka ei anna valmentajalle aikaa, vaan tulos määrittelee onnistumisen. Stamford Bridgellä alkaa herkästi soraäänet kaikua katsomossa, jos peli ei miellytä ja voittoja ei tule.

Orastavat haasteet ja vaikeudet mittaavat oivallisella tavalla, onko kulttuuri muuttunut uuden omistuspohjan ja sen keulakuvan Todd Boehlyn aikana.

https://twitter.com/ChelseaFC/status/1589241882500030464?s=20&t=-AuJ1hRZaG3Nc8JYPiDhxA