Paikan päällä 21-22: Paluu 90-luvulle – vaaraa Leedsin ja Man Unitedin kohdatessa Elland Roadilla

Brittifutis.com paikan päällä YouTube

Helmikuinen sunnuntaiaamu kello 9. Aamu alkaa maittavalla sausage & eggs sandwichilla Manchesterin keskustan pienessä kahvilassa. Sitten Tesco-kaupan kautta parit matsipäivän oluet mukaan.

Hyppäämme kello 9:45 Uberiin kohti Gold Cup pubia, joka on vain 10 minuutin päässä Etelä-Manchesterissa.

Gold Cupin edusta on aikamoinen näky vasta valkenevassa aamussa. Pubin edustalla on noin 100 lähinnä mustiin pukeutunutta jalkapallokannattajaa litkimässä oluita pinteistaan kadulla. Gold Cup on ollut auki jo yhdeksästä alkaen. Pubin eteen parkkeeraa lisää ja lisää autoja, joista hyppää ulos nuoria miehiä lähes kaikilla muovipussit käsissään. Leeds awayta ollaan hehkuttu Manchester Unitedin isoimpana vierasotteluna vuosiin.

Ilmapiiri on englannin kielellä kuvattuna ”moody”. Varuillaan oleva, jännittynyt ja hieman vaarallinen samaan aikaan. Astumme sisään pubiin, jossa esiintyy kevyttä naureskelua ja iloistakin meininkiä. Yhdelläkään kannattajalla ei ole Man Unitedin värejä yllään. Hupullinen musta pusakka on selvästi suosituin vaihtoehto.

Tästä pubista kohti Yorkshireä lähtee seitsemän bussilllista kannattajia, eli noin 400 fania. Kaikkiaan onnekkaita lippuja vieraspäätyyn saaneita on noin 2 500. Eli vastaavia kannattajien itseorganisoimia bussikuljetuksia on liikkeellä muutama. Sen lisäksi Manchester United ilmoitti sähköpostitse junista, joita se pitää silmällä, ja toivoo kannattajien matkustavan niillä tietyillä vuoroilla.

Pian ennen lähtöä Gold Cupin pubista yksi pitkänlinjan Manchester Unitedin kannattaja pyytää kanssamatkustajia kuuntelemaan häntä. Seuraa palopuhe keskellä pubin lattiaa Leeds United vieraspelien vaaroista jokseenkin näin:

– Kukaan ei saa irtaantua yksikseen porukasta vieraspäädyn ulkopuolella. Turpiinsa saamisen mahdollisuus on siinä tapauksessa hyvin todennäköinen.
–  Pelin jälkeen takaisin samassa letkassa, älkää missään nimessä kääntykö vasemmalle uloskäynniltä.
–  Leeds away on täysin erityinen ottelu teille, jotka ette ole kokeneet sitä -80 ja -90 luvulla. Olkaa varovaisia ja nauttikaa täysin rinnuksin.

Matka Manchesterin punaisen ruusun alueelta Lancashirestä Leedsin valkoisen ruusun alueelle Yorkshireen ei ole kuin 90 minuuttia.

Tällä kertaa bussissa säännöt ovat hyvin tiukat: vain pari olutta per kannattaja eivätkä mitkään alkoholia vahvemmat huumausaineet ole missään nimessä sallittuja. Yorkshiren poliisin ratsiaa odotetaan.

Bussit pysähtyvät noin 30 minuutin päästä Elland Roadilta huoltoaseman pubille, jossa on tarkoitus nauttia pari olutta. Vastassa on kuitenkin joukko moottoripyöräpoliiseja, jotka määräävät kannattajat takaisin busseihin välittömästi tupakkatauon jälkeen.

Seuraa loppumatka poliisisaattueessa kohti Elland Roadia. Moottoritie on suljettu muulta liikenteeltä lyhyeksi aikaa, jotta poliisisaattueen johtama seitsemän bussin jono pääsee rauhassa ajamaan kohti määränpäätä.

Bussissa kannattajat naureskelevat tälle menolle. Instagram Storiesin laulavat, kun kannatttajat kuvaavat edessä ja vieressä ajavia poliisimooottoripyöriä. Saamme lukea uutisista, että otteluun on varautunut kaikkien aikojen suurin poliisioperaatio Valioliigan historiassa.

Loppuen lopuksi bussi kaartaa nummien keskeltä kohti Elland Roadia. Ensimmäistä kertaa kannattajat ryhtyvät oikeastaan ääneen, kun bussi ohittaa ensimmäiset peliin kävelevät Leedsin kannattajat.

– Sheep, sheep, sheep shaggers, moni huutaa paukaten samalla ikkunoita.

Vieraskannattajia on ottamassa vastaan pieni joukko poliiseja. Kannattajien alue on aidattu joka puolelta. Viimeisen 100 metriä kuljemme putkea pitkin aivan vieraskatsomon eteen. Englannin kentille pystytettiin ’putkia’ suojelemaan vieraskannattajia 80-luvun lopussa. Nämä ovat kuitenkin harvinaisuuksia nykypäivänä.

Sisälle päästessämme huomaa, että Leeds huokuu vielä vahvasti 80-lukua. Elland Road on kaikessa legendaarisuudessaan todella vanha, tiivis ja ahdas.

Vieraskatsomonosassa vaaran tunne käytännössä poistuu kokonaan. Jo 10 minuuttia ennen ottelun alkua tunnelma on todella sähköinen. Leedsin pääty on äänekäs ja koko stadion yhtyy laulamaan Leedsin hymniä ”Marching on Together”. Paras kotiyleisö Valioliigassa.

Vieras -ja kotipäädyssä kuittaillaan jatkuvasti seuroja kohdanneita tragedioita. Leedsin päädyssä on niin useita lentokoneen liitoa imitoijia, että se on surkuhupaisaa. Man Unitedin vieraskannattajat eivät selviä yhtään paremmalla arvosanalla.

Enimmäkseen ottelu ja tunnelma on kuitenkin hyvällä tavalla aggressiivinen. Kaatosateessa pelaajat vievät jokaisen taklauksen vähintään loppuun asti ja Leeds prässää miesvartioiden.

Vierailija menee 0-2-johtoon ennen kuin kotijoukkue nousee toisella puoliajalla tasoihin, kun Man Unitedin pelaajat löysäilevät viiden minuutin ajan.

Lopulta Bruno Fernandes ja Anthony Elanga ratkaisevat ottelun Red Devilsille. Vieraspääty sekoaa. Tunnelma on intohimoisin ikinä kokemani.

– Tämä oli kuin paluu hyvälle 90-luvulle. Olemme kaivanneet Leedsiä, yksi vieraskannattajia myöntää pelin päätyttyä.