Ilta jolloin viha otti vallan Old Traffordilla – mihin omistajaprotestit johtavat?
Pauli Loukola oli paikan päällä, kun Manchester Unitedin kriisi alkoi näkyä toden teolla myös Old Traffordin lehtereillä.
Manchester United kruisailee kohti kauden helpointa voittoaan. Anthony Martial on vienyt isännät juuri 3-0-johtoon ilman Teemu Pukkia pelaavaa Norwichia vastaan. Sittten laulu voimistuu Stretford Endissä.
”Ed Woodward, you’re a wanker.”
Pian sävelissä lauletaan Unitedin seurajohtaja Woodwardin paloittelusta. Woodward ja Glazerit olisi poltettava kokossa. Man United siirtyy 4-0-johtoon ja myös Stretford Endin toiselta tasolta ryhdytään mukaan chäntteihin.
Protestien alku tammikuun 11. päivän ottelussa näyttää Unitedin kannattajat siinä mielessä positiivisessa valossa, että äänekäs protestointi alkoi nimenomaan voiton hetkellä. Heitä ei voi syyttää siitä, että hemmotellut fanit alkavat protestoimaan heti kuin peli ei kulje.
Pikakelauksella puolitoista viikkoa eteenpäin ja tunnelma Unelmien Teatterissa ottaa askeleen kohti huomattavasti raivokkaampaa aikaa. Burnleyn 0-2-johtomaalin jälkeen Unitedin pelaamisessa ei näy edes epätoivoista takaa-ajoa. Juttelen pelin jälkeen Burnleyn vieraspäädyssä jännittäneen kaverini kanssa. Todennäköisesti kulmauksessa juhlineet Burnleyn fanit olivat ainoita, jotka uskoivat, että United voisi nousta peliin mukaan. Niin vähän toivoa kotifanien keskuudessa vaikutti olevan.
Protestit valtasivat tunnelman toisella puoliajalla. Todennäköisesti jopa Sir Alex Ferguson ja Sir Bobby Charlton kuulivat stadionin kermaisimmilla paikoilla, kun ”stand up, if you hate Glazers”, nostatti ihmisiä seisomaan ympäri Old Traffordia.
Ketkä Manchester Unitedista pitäisi oikeasti heittää pihalle? Kannattajat sosiaalisessa mediassa elävät sekasorron partaalla. Peleissä ei ole vuosiin pystynyt valistuneesti arvailemaan, mitä tulee tapahtumaan. Uusia pelaajia ei saavu – tai ainakin neuvotteluissa säädetään pahemman kerran.
Glazerien potkiminen ei takaa mitään
Kirjoitin jo Ole Gunnar Solskjaerin saapuessa seuraan, että Man Unitediin tarvitaan urheilutoimenjohtaja. Tämän laajasti kannatetun mielipiteen takana on helppo seistä. Rekrytointi, Old Traffordin kunnostuksessa puutteita, käsittämättömät palkat, harjoituskeskuksen vanhanaikaisuus. Manchester Unitedin sisältä on kuulunut liian paljon sekoilua ja säätämistä.
Ongelma on jo Fergusonin viimeisistä vuosista asti ollut rakenteissa. Fergie teki kahden pomon työt, mikä on kenelle muulle vain lähes mahdoton tehtävä. Varsinkin nykyfutiksessa.
Unitediinhan on poltettu rahaa Fergusonin lähdön jälkeen tuhottomasti. Lähes miljardi euroa 2013 kauden jälkeen. Lähes yhtä paljon kuin Manchester Cityyn. Seura maksaa ylivoimaisesti Valioliigan kovimpia palkkoja. Rahat on vain sijoitettu aivan vääriin pelaajiin tai valmentajiin. Samoin aina puhutaan siitä, että Alexis Sanchezin yli 300 000 punnan viikkopalkka vääristi palkanmaksuodotukset Man Unitedissa. On luonnollista, että flopanneen Sanchezin vieressä pukukopissa istuneet pelaajat alkoivat vaatia samanlaisia palkkoja.
Toisaalta rahaa on myös sijoitettu väärään aikaan. Mitä olisikaan voinut käydä, jos Jose Mourinho olisi saanut huutamiansa pelaajiaan kesällä 2018. Toiseksi Valioliigassa sijoittunut United sai tyytyä Frediin, Diogo Dalotiin ja Lee Grantiin. Mourinho ei nauttinut enää luottamusta. Solksjaer on saanut kamppailla samojen ongelmien kanssa, mutta hän ei sano sitä ääneen julkisesti.
Joka tapauksessa Glazerit ovat tuskin lähdössä seurasta, josta he tekevät niin hyvin rahaa. Harvassa ovat omistajaehdokkaat, joilla on varaa ostaa Manchester United. Ainoat julkisuudessa nousseet nimet ovat saudi-arabialaisia, jotka polkevat ihmisoikeuksia huomattavasti vielä selkeämpään tapaan kuin Manchester Cityn omistajat.
Yhden maailman kannatetuimmista seuroista fanit jakautuvat tavoissa, joilla he haluavat protestoida.
”Mitä sinä tuijotat siinä senkin saksalainen mulkku”, huusi Glazers Out -chänttejä laulanut mies Manchesterin aksentilla, kun muutama penkkirivi hänen takanaan katsellut mies erehtyi ihmettelemään menoa liian selkeästi.
Vuosia sitten Old Traffordin täyttäneet keltavihreät kaulahuivit tuskin tekevät vielä paluuta, mutta vihamieliset protestit varmasti sen kuin voimistuvat stadionilla.
Solksjaer sivuun, jos huippukorvaaja on saatavilla
Solksjaerin puolustukseksi on sanottava, että hän on joutunut operoimaan nuorella materiaalilla. Norjalainen on päässyt Lukakusta ja Fellainista, jotka eivät soveltuneet hänen suunnitelmiinsa, mutta jättiläisiä ei ole korvattu. Herrera pääsi lähtemään seurasta liian helposti sisäisten sotkujen takia. Häntäkään ei ole korvattu vielä.
On käsittämätöntä, että United joutui lähtemään kauteen keskikentän keskustalla, jossa Solksjaer näytti luottavan maailmanluokan pelaajana Paul Pogbaan sekä varmaan, mutta nuoreen Scott McTominayyn. Tilanne olisi katastrofi, jos Pogba loukkaantuu ja ongelma jopa nuoren skotin ollessa sivussa. Tämän pystyi näkemään jo ensimmäisillä kierroksilla, kun United pelasi hyvin.
Fred on parantanut otteitaan ja Matic on pelaaja, jonka Solksjaer halusi selvästi savustaa ulos, koska hän ei sovellu norjalaisen tempojalkapalloon. Jopa Matic joutuu pelaamaan nyt liikaa, kun vaihtoehtoja ei ole.
Hyökkäyksessä vaihtoehtoja ei ole juuri ollut. Anthony Martialiin ei voi luottaa ykköstykkinä. Hän oli ainoa täysi-ikäinen hyökkääjä kauden alkaessa. Marcus Rashford on koko nyky-Unitedin kulmakivi, joten selän rasitusmurtuma tuli erityisen pahaan paikkaan. Se, että rasitusmurtuma on päässyt syntymään näyttää taas erittäin kiusalliselta Unitedin valmennukselle.
Daniel James, Mason Greenwood ja Brandom Williams joutuvat kantamaan kohtuuttomia odotuksia, koska heitä on ylipeluutettu materiaalin kapeuden takia. Fanit kasaavat nuoriin välittömästi odotuksia, koska muihinkaan pelaajiin ei voi nojata.
Solksjaer on aloittanut Unitedissa uudistusprosessin, mitä häneltä odotettiin. Old Traffordin yleisö ei tule koskaan buuaamaan hänelle. Hänen pelisaavutustensa arvo ei tule laskemaan. Pariisin ilta ei unohdu myöskään ikinä. #OleOut Twitterissä ei voisi olla kauempana peleissä käyvien tuntemuksista.
Onko Solskjaerillä silti potentiaalia kehittää Unitedin peliä seuraavalla tasolle? Pystyykö valmennustiimi kehittämään Manchester Unitedin hyökkäyspeliä? Voiko Solksjaerin valmentama seura kilpailla Valioliigan tai Mestarien liigan voitosta?
Jos vastaus on näihin kysymyksiin ei, ja potentiaalinen manageri on saatavilla, niin Unitedin on ehdottomasti harkittava sitä vaihtoehtoa. Mauricio Pochettinon värväystä varmasti pyöritellään jo ajatuksen tasolla. Vapaana olevia huippumanagereita on vähemmän kuin niitä tarvitsevia huippuseuroja.
Pauli Loukola, Manchester