Kotimäki: Kaikki erikoistilanteista – kuinka monta kulmapotkua tarvitaan maaliin?

Nykypäivän huippujoukkueilla on poikkeuksetta valmennustiimissään erikoistilanteisiin erikoistuneita valmentajia ja näitä tilanteita harjoitellaan säännöllisesti. Pelaajilla on omat spesifit roolinsa, jotta heidän vahvuuksistaan saataisiin lypsettyä kaikki prosentin kymmenyksetkin kotiinpäin – tässäkin asiassa.

Kuinka merkittävää roolia erikoistilanteet ovat näytelleet tämän kauden Valioliigassa ja mitkä joukkueet ovat onnistuneet valjastamaan ne tehokkaimmin maalinteon välineeksi?

Rajasin tarkasteluni hyökkäyspään vapaa- ja kulmapotkuihin käyden läpi Valioliigan jokaisen ottelun, joita on tätä kirjoittaessa takana joukkueesta riippuen 20-23. Rangaistuspotkuja ja sivurajaheittoja ei siis ole tällä kertaa mukana.

Kulmapotkutilanteeksi InStat määrittelee suoran keskitys + viimeistely -yhdistelmän lisäksi lyhyen kulmapotkun jälkeisen keskityksen sekä uuden keskityksen (“second chance”) vastustajan purun jälkeen, kunhan se tapahtuu sen verran nopeasti, että boksissa on vielä “tilanne päällä”. Keskitysvapaapotkuissa rajaus on sama. Lisäksi tässä artikkelissa vapaapotkujen dataan on sisällytetty suorat laukaisuyritykset.

Manchester United osunut kerran 175. yrityksestä

Kulma- ja vapaapotkutilanteista maaleja ovat tehneet eniten Liverpool (10), Chelsea ja Manchester City (molemmat 9). West Ham ja Aston Villa ovat tehneet molemmat kahdeksan. Listan peräpäässä majailevat Crystal Palace ja Tottenham (3), Norwich (2) sekä Manchester United (1).

Absoluuttisessa maalimäärässä mitaten listalla korostuvat siis sarjan kärkijoukkueet, mikä on lopulta luonnollista heidän korkeampien erikoistilannemääriensä vuoksi. Tästä listasta voimme poimia sarjasijoitukseen nähden yhden selkeän yli- (Aston Villa) ja yhden alisuorittajan (Man Utd).

Varsinaista erikoistilannetehokkuutta on määrän sijaan järkevämpää tarkastella prosenttien ja maaliodottamien kautta. Joukkue haluaa luonnollisesti mahdollisimman monen erikoistilanteen päättyvät laukaukseen ja sitä kautta maaliin. Kuten pian huomaamme, myöskään erikoistilanteissa pelkkä laukausmäärä ei kerro vielä kaikkea – maalipaikkojen laatu eli xG on oleellista pitää mukana.

Taulukko 1: hyökkäyspään erikoistilannetehokkuus Valioliigassa 2021-22. Tilanne 7.2.2022

Parhaimmillaan listan kärkijoukkueet ovat siis saaneet näistä erikoistilanteista maalintekoyrityksen aikaan lähes joka kolmas kerta. Siitä on kuitenkin vielä pitkä matka tulostaululle.

Löydöksistä nähdään myös, että alhainen laukaisuprosentti ei aina korreloi maalintekoprosentin kanssa. Tästä hyvänä esimerkkinä yksi Valioliigan tehokkaimmista erikoistilannejoukkueista, Aston Villa. Se on uhmannut Valioliigan heikointa laukaisuprosenttia viimeistelemällä todella tehokkaasti.

Sarjan tehokkain erikoistilannejoukkue Liverpool on tarvinnut yhteen maaliin n. 25 erikoistilannetta. Manchester Unitedilla on puolestaan ollut näitä erikoistilanteita 175. Maaleja on syntynyt yksi, vapaapotkutilanteesta. Liverpool on siis toistaiseksi ollut erikoistilanteissaan yli kuusi kertaa rakasta kilpakumppaniaan tehokkaampi.

Päätykatsomo räjähtää: kulmapotku kotijoukkueelle!

Tarkastellaanpa erikseen kulmapotkuja. Varsinkin brittikatsomoissa joukkueen hankkima kulma tuntuu kerta toisensa jälkeen herättävän päätykatsomoon kiimaan. Fiiliksen nostattamisessa ja optimismissa ei ole mitään vikaa, mutta kärsivällisyttä se tässä yhteydessä vaatii.

Kulmapotkumaalit Valioliigassa 2021/22

1) Man City ja West Ham 8
3) Aston Villa ja Liverpool 7
5) Leeds 5
……
16) Norwich ja Spurs 2
18) Leicester ja Crystal Palace 1
20) Man United 0

Taulukko 2: kulmapotkujen tehokkuus Valioliigassa kaudella 2021-22. Tilanne 7.2.2022

Eniten viimeistely-yrityksiä kulmatilanteista tuottaa Leeds. Bielsan tiimi saa juonittua lähes joka kolmannesta kulmasta maalintekoyrityksen. Sama joukkue on myös viimeistelytehokkuudessaan Valioliigan eliittiä.

David Moyesin West Ham ja Sean Dychen Burnley ovat hioneet kulmapotkunsa Valioliigan parhaimmistoon, mikä ei yllättäne juuri ketään. Burnley on todella tehokas siihen nähden, että joukkue ei tuota viimeistely-yrityksiä kovinkaan korkealla prosentilla.

Toinen mielenkiintoinen, suoranainen kuriositeetti on Aston Villa. Se saa kulmistaan laukauksen aikaiseksi yli kymmenen prosenttiyksikköä heikommin kuin listan ykkönen Leeds, mutta viimeistelee erittäin tehokkaasti – koko sarjan kovimmalla prosentilla. Liigan tappavin kulmapotkujoukkue tarvitsee siis yhteen maaliin noin 17 kulmaa.

https://twitter.com/OptaJoe/status/1482723614218764291?s=20&t=N-zGq2Z4u1cmI29TKJZc5Q

Kulmapotkutilastoista huomaamme yhden mielenkiintoisen seikan. Aivan absoluuttiset kärkijoukkueet puuttuvat korkeimmilta sijoilta. Heidän kulmapotkupelaamisensa ei ole tehokkuudeltaan aivan Valioliigan kärkeä, mutta toisaalta he luovat erikoistilanteita määrällisesti paljon.

Heikompien joukkueiden on sen sijaan hiottava kulmapotkutkin viimeisen päälle, koska he eivät saa niitä (kuten eivät avoimen pelin maalipaikkojakaan) yhtä lailla kuin liverpoolit ja mancityt.

Kulmapotkutilaston häntäpään joukkueiden fanien kannattaa hengitellä hetki syvään. Manchester United ei ole maalannut kulmasta kertaakaan ja edellisestä kulmapotkumaalista on kestänyt vuosi (14.3.2021 vs. West Ham). Crystal Palace ja Leicester ovat tarvinneet sata kulmapotkua yhden maalin aikaansaamiseen. Kerrassaan karmeita lukemia.

Miltä näyttää kulmapotkun xG?

Voimme tarkastella kulmapotkuja vielä yhdellä mittarilla, xG:llä. Kun joukkueen kaikista kulmapotkuista yhteensä tuottama summa-xG jaetaan kulmien kokonaismäärällä, saadaan kulmapotkukohtainen maaliodottama. Se siis kertoo, kuinka suuri on maalintekotodennäköisyys yhdestä kulmapotkusta.

xG / kulmapotku (joukkueen kulmapotkuista kerryttämä summa-xG jaettuna kulmapotkujen määrällä):

1) Burnley 7,4% (0,074)

2) Wolves 6,0%

3) Brentford 5,7%

4) Leeds 5,2%

5) West Ham ja Southampton 5,0%

…………..

16) Brighton 2,7%

17) Newcastle 2,6%

18) Watford 1,8%

19) Man Utd 1,7%

20) Norwich 1,2%

Burnleyn panostaminen kulmapotkuihin näkyy tälläkin mittarina. Vaikka kulmapotkuista laukaukseen päätyy vain vajaa 23 prosenttia, on näiden viimeistely-yritysten laatu korkea. Dyche haluaa laukaukset säännöllisesti tietyiltä, korkean odottaman alueilta.

Moni lukija on saattanut tähän mennessä ihmetellä dataseura Brentfordin puuttumista tilastojen kärjestä. xG:n mukaanotto mittariksi tuo länsilontoolaiset vihdoin listalle; Thomas Frankin miehistö luo kulmista korkeamman odottaman maalipaikkoja kuin 17 muuta Valioliigaseuraa. Leeds ja West Ham puolestaan vahvistavat edelleen asemaansa kovina hyökkäyspään erikoistilannejoukkueina.

Manchester Unitedin maaliodottamatkaan eivät lupaa kulmapotkutilanteeseen pikaista helpotusta. xG:n perusteella joukkueelta on voinut odottaa kulmapotkumaalia joka 59. kerta. Hämmentävää dataa nipusta, josta pitäisi löytyä sekä tarkkajalkaisia että pääpelissä kivikovia pelaajia. Manchester United värväsi kauden alussa Chelseasta arvostetun erikoistilannevalmentaja Eric Ramsayn. Näytöt ovat olleet karmaisevia.

https://twitter.com/ManUnitedZone_/status/1476276505974087688?s=20&t=cnPovryfIxcXImn-kB62ug

Kulmapotku päätyy maalin perukoille tehokkaimmillaan siis noin 6-7-prosenttisesti. Onko luku pieni vai iso – siitä voi olla montaa mieltä. Pieni se on varmaankin päätykatsomon uskollisille faneille. Suuri puolestaan verrattaessa vaikkapa kaukolaukauksiin, joiden xG on yleensä 0,01 – 0,04 (1-4%) luokkaa.

Köyhät vapaapotkut

Joukkueen saadessa vapaapotkun hyvästäkin paikasta ovat maalijuhlat silti yllättävänkin harvassa. Monia voi hämmästyttää fakta siitä, että vapaapotkut ovat olleet vielä selvästi kulmapotkujakin tehottomampia aseita, siitäkin huolimatta että tähän vaparidataan on laskettu myös suorat yritykset.

Vaparimaalien sarjakärkeen pääsee vain kolmella maalilla (Liverpool ja Leicester). Valioliigassa on tällä hetkellä peräti viisi joukkuetta, jotka eivät ole vielä tätä saldoaan avanneet (Arsenal, West Ham, Wolves, Leeds, Norwich).

Leicester ja Liverpool ovat maalanneet vapareistaan vielä jossain määrin kulmapotkuihin verrattavalla teholla (LEI 6,1%, LIV 5,2%), mutta listan kolmantena olevan Chelsea tehokkuus putoaa näistä kahdesta jo reilusti ollen enää 3,1%.

Ovatko erikoistilanteet yliarvostettuja?

Erikoistilanteista keskustellaan paljon ja niiden merkitystä korostetaan monesti paljon.

Myönnän. Dataa tutkiessani yllätyin hieman itsekin kulma- ja vapaapotkujen pienistä tehokkuusprosenteista.

Kuten aiemmin totesin, näyttää siltä, että erikoistilanteiden merkitys on sitä suurempi, mitä rajoittuneempi joukkueen yleinen hyökkäyspelin taso on. Heikommat joukkueet voivat kuroa erikoistilanteilla eroa parempiin ainakin hieman kiinni, koska avoimen pelin tempo otetaan niissä hetkellisesti pois.

Taitavampien joukkueiden voi sen sijaan olla usein tilastollisesti kestävämpää ottaa näissä tilanteissa pallonhallinta ja pyrkiä murtautumaan boksiin vastustajan pakkaa liikuttamalla.

Erikoistilannepelaaminen ei tunnu olevan kovinkaan ratkaisevassa roolissa tämän kauden Valioliigan mestaruustaistelussa. West Hamin sen sijaan voidaan sanoa saaneen siitä melko isoa etua kamppailussa europaikoista. Samassa kilpajuoksussa Manchester United on antanut tasoitusta itälontoolaisiin nähden peräti seitsemän maalin verran, mikä voi pahimmillaan koitua punaisten paholaisten kohtaloksi.

Putoamistaistelussa ainakin Burnley voi hyvin elää ja kuolla erikoistilanteidensa mukana. Norwichin kannattajien olisi sen sijaan syytä olla erityisen huolissaan: Valioliigan heikoimpiin kuuluvan joukkueen erikoistilannetehokkuuden tulisi olla huomattavasti korkeammalla tasolla säilymishaaveiden kannalta.