68 vuoden jakso on vaarassa päättyä – kellot soivat Evertonille? Putoamistaistossa riittää kuuden pisteen otteluita

Kuten mestaruus- ja UCL-taistoissa, myös Valioliigan peräpäässä riittää kosolti jännitettävää kauden loppusuoralle.

Valioliigasta putoaminen on yksi futismaailman kovimmista kolauksista. Taloudelliset menetykset ovat valtavia ja historia on osoittanut pikaisen paluun kirkkaimpiin valoihin olevan kaikkea muuta kuin helppoa. Norwich teki pikapaluun pääsarjaan tälle kaudelle. Sitä ennen Valioliigasta pudonnut ja heti seuraavalla kaudella takaisin noussut joukkue on Newcastle vuodelta 2017.

Sarjataulukon lisäksi putoamiskamppailusta kiehtovan tekevät profiileiltaan ja historiikeiltään keskenään hyvin erilaiset seurat.

Englannin pitkäaikaisimmalle pääsarjaseura Evertonille putoaminen olisi shokki, jollaiseen oikein kukaan ei ole osannut varautua – ainakaan ennen tätä kevättä.

Burnley on uhmannut luonnonlakeja jo toistakymmentä vuotta. Sitkeys punnitaan nyt toden teolla.

Norwich ja Watford ovat jo tottuneita hissinkäyttäjiä eikä kummankaan putoaminen aiheuttaisi isoa järistystä futismaailmassa.

Leeds haluaa pysyä seuran mittaluokkaa vastaavalla tasolla sinne vihdoin takaisin päästyään. Sarjan pohjoismaisimman joukkueen Brentfordin hallittu prosessi tuntuu olevan täysin aikataulussaan.

Kolme huokaisee helpotuksesta, kolme itkee pettymyksen kyyneliä.

Olen rajannut seurueen kuuteen Newcastlen löydettyä uuden vaihteen siirtoikkunan ja Eddie Howen avustuksella. Harakat pelaavat lähes varmasti Valioliigassa ensi kaudellakin, joten moni futisfani joutuu miettimään vahingonilolleen muita kohteita. 

Loppukausi täynnä ”kuuden pisteen otteluita”

20. Norwich City

The Guardian Football Weekly -podcastin mainio panelisti Barry Glendenning sivalsi tämän viikon jaksossa Norwichin olevan huonoin Valioliigajoukkue, jonka hän on koskaan nähnyt. Turha väittää vastaan. Olemme nähneet viime kausina monia joukkueita, joista on raavittu hyvällä pelin organisoinnilla suorastaan yliluonnollisia tehoja irti materiaaliin nähden. Norwichin kohdalla tämä ei vain ole mahdollista.

Kuuden ottelun tappioputkessa riutuvaa Norwichia ei olisi yksikään manageri pelastanut. Se on hajoamispisteessä oleva moponrähjä viisikaistaisella moottoritiellä. Valioliigakriteerit saavuttavia pelaajia joukkueessa ovat Teemu Pukki, Tim Krul, Brandon Williams ja Billy Gilmour. Kaikki muut kuuluvat Championshipiin.

Toissa kaudella joukkueen pääsarjavisiitillä nähtiin sentään vielä paljon hyviä asioita. Daniel Farken luoma pelaajien selkäytimestä löytynyt pelisuunnitelma, nousijalle ominainen syyskiima illasta toiseen sekä huippupelintekijä Emiliano Buendia, joka mahdollisti Teemu Pukille keskittymisen maalintekoon. Tällä kaudella kaikki nämä ovat poissa.

Arvio: Leeds olisi pitänyt voittaa Elland Roadilla jonkinlaisten mahdollisuuksien säilyttämiseksi. Vaikka tasapeli oli enemmän kuin lähellä, olisi Leeds voittanut vähintään yhdeksän vastaavaa ottelua kymmenestä. Tuohon iltapäivään joukkue sentään kaivoi kipinää esiin, muuten se on näyttänyt luovuttaneelta jo pitkään. Jo sija 19 olisi iso yllätys.

19. Burnley

Sean Dychen kovissa liemissä keitetyn Burnleyn tilanne aiheuttaa harmaita hiuksia monelle neutraalillekin seuraajalle. Se on vuosien varrella voittanut sydämet puolelleen kursailemattomalla futiksella, jossa kaikki tapahtuu taidollisesti rajoittuneiden pelaajien vahvuuksien ehdoilla. Rehdin ja suoraselkäisen managerinsa näköinen joukkue ei esitä mitään tai keksi tekosyitä. Burnley on ollut, kenties paradoksaalisestikin, virkistävä ilmiö kaiken futisevoluution seassa.

Burnley on pelannut Valioliigassa yhtäjaksoisesti syksystä 2014 lähtien. Saavutus on uskomaton pienen kaupungin pienelle seuralle. Hätä on nyt kuitenkin suuri. Maalihanat ovat olleet jo pitkään pahasti kuivahtaneita eikä Wout Weghorstin ensihuuma kestänyt pitkään. Burnleyn on yksinkertaisesti parannettava viimeistelytehokkuuttaan ja vedettävä loppukausi hyökkäyspään erikoistilanteiden suhteen täydellisesti.

Puolustuspelillään Burnley erottuu kuusikosta positiivisesti. Se on päästänyt vain reilun maalin ottelua kohden viimeisessä 10 ottelussaan. Tähän seikkaan se ei tule kaatumaan.

Burnleyllä on loppukaudelle kaksi isoa etua. Sen ohjelma on sangen mukava ja otteluita on rästissä. Kärkijoukkueista se kohtaa enää Man Cityn ja Spursin ja pelaa pääkilpailijoista vielä Evertonia, Norwichia ja Watfordia vastaan. Myös maalierosta se saa etua muutamiin kilpailijoihin, mikä voidaan laskea yhden sarjapisteen arvoiseksi tekijäksi.

Arvio: Jännäksi menee. Ohittaa ainakin Watfordin. Everton-kotimatsi on valtava peli. Siitä voitto ja Toffees voi jäädä taakse. Joko viimeinen säilyjä tai putoaja.

18. Watford

Roy Hodgson on saanut tilkittyä Watfordin puolustusta jonkin verran parempaan suuntaan, mutta painaako uutisoinnissa miehen vanha maine? Maaleja Hornets on kuitenkin päästänyt kolmessa edellisessä ottelussaan kahdeksan ja kymmenessä edellisessä 18. Annettu maaliodottama tosin on hieman tätä paremmalla tasolla eli Watfordille ei ole tämän perusteella ainakaan pahoja selkäsaunoja tiedossa.

Kun päästettyihin maaleihin yhdistää todella vaisun tekemisen hyökkäyspäässä, on tuloksena vain kaksi voittoa kymmenestä edellisestä ottelusta. Loppuohjelma on hyvin kaksijakoinen: koko kärkikolmikko on vielä vastassa, mutta vastapainoksi pöydällä ovat myös Leeds, Brentford, Burnley ja Everton.

Watfordin kohtalo ratkaistaan kuuden pisteen otteluissa. Sille on iso etu, että Leeds, Brentford, Burnley ja Everton kohdataan kaikki kotona.

Arvio: Joukkue ei ole löytänyt tasaisuutta Hodgsoninkaan alaisuudessa. Se voi ottaa yksittäisiä yllätystuloksia, mutta yhdeksän ottelun aikajänne on riittävän pitkä tuomaan esiin joukkueen heikon suoritustason. Ei ekstrapelejä, mikä on merkittävä etu Burnleylle ja Evertonille. Toiseksi viimeinen.

17. Everton

The People’s Club, Ihmisten seura. Stanley Parkin pohjoisreunan sympaattinen Everton on kenties historiansa tukalimman paikan edessä. Se on koko Englannin toiseksi pisimpään yhtäjaksoisesti pääsarjatasolla pelannut seura. Tuo ajanjakso on kestänyt käsittämättömät 68 vuotta. Vain Arsenal on säilynyt pääsarjasssa pidempään, sillä Tykkimiehet ovat pelanneet Englannin pääsarjassa yhtämittaisesti vuodesta 1919, eli 103 vuoden ajan.

Kaiken kaikkiaan Everton on viettänyt Englannin pääsarjassa 118 vuotta, mutta yhtämittaisesti 68 vuotta. Korjattu*.

Eero Laurila ennakoi tammikuussa, että Everton tekisi virheen hankkiessaan Wayne Rooneyn uudeksi manageriksi.

Lopulta seura päätyi Frank Lampardiin. Linjaus on Rooney-vaihtoehdon suuntainen. Loistokkaan pelaajauransa päätyttyä managerin tehtäviin vaihtanut, merkittävästi statuksestaan hyötynyt nuori koutsi. Tunne voitti valinnassa järjen, ohituskaista oli jälleen kerran auki yhdelle englantilaiselle.

Lampard ei ole saanut Toffeesin kelkkaa käännettyä. Seitsemässä pelaajalegendan johtamassa sarjaottelussa Everton on tehnyt viisi maalia. Ennen täpärää, mutta jättimäisen isoa Newcastle-voittoa se pelasi neljä ottelua maalierolla 0-9.

Evertonin tekeminen on ollut sen kokoluokan seuralle läpi kauden surkeaa.

Tehdyt maalit, sarjan 17. paras
Päästetyt maalit, 16.
xG, 14.
Maalipaikat, 17.
Maalipaikoista maali, 14.
Syöttöprosentti 16.
Avainsyötöt 17.
Etenemiset vastustajan hyökkäyskolmannekselle, 16.
Etenemiset vastustajan boksiin, 18.

Ahdinko on kaikkea muuta kuin sattumaa, kuten asianlaita lähes aina tässä vaiheessa kautta on. Loukkaantumisia voisi olla helppo syyttää, mutta se olisi itsepetosta. Analyysi etenee väärään suuntaan jos keskitytään asioihin, joihin ei oikein itse voi vaikuttaa.

Evertonin loppukauden suurin toivo tulee silti ulkoisista tekijöistä, rästiotteluista. Se pelaa vielä 11 ottelua saaden teoriassa mahdollisuuden kuuden pisteen etuun Watfordiin ja Leedsiin nähden.

Teoria on kuitenkin teoriaa ja viime aikojen numeroilla voi lisäotteluiden huuma olla nopeasti ohi. Dramaattinen Newcastle-voitto oli tärkeääkin tärkempi, mutta siitä ei kannata sokaistua. Everton loi voitosta huolimatta maaliodottamaa vain 0,87 ja laukoi puolet Newcastlen vastaaviin lukemiin verrattuna.

Lisäotteluiden etua varjostaa myös brutaali loppuohjelma, joka marssittaa vastaan mm. Man Unitedin, West Hamin, Leicesterin kahdesti, Liverpoolin, Chelsean ja Arsenalin. Toisaalta kuuden pisteenkin “syö tai tule syödyksi” -matseja on: Burnley, Brentford ja Watford, mutta näistäkin ne kaksi tärkeintä (BUR ja WAT) vieraissa.

Positiivinen pilkahdus Toffeesille on sen xG-lukema, joka on ollut kilpailijoiden joukossa lupaava. Odottamaa se luo siis enemmän kuin Norwich tai Burnley mutta kuitenkin vähemmän kuin Watford, Leeds tai Brentford. Kilpailuetuna tämä ei siis vielä ole ratkaiseva.

Päästetyissä maaleissa Everton kestää vertailun kilpailijoihinsa mutta annettu maaliodottama on selvästi isompi – puolustuspeli ei ole kestävällä pohjalla.

Kaikkein huolestuttavin lukema on se, joka merkitsee eniten: pisteet. Newcastle-voitosta huolimatta Evertonin pistepotti on edellisen kymmenen ottelun jaksolta kuusikon köyhin.

Arvio: pidän Evertonia edelleen säilymissuosikkina Watfordiin ja Burnleyhyn nähden, mutta vain lievästi. Newcastle-voitto antaa hiukan tilaa hengittää mutta ei vielä indikoi isompaa suunnanmuutosta. Syvä alavire ja tuskainen loppuohjelma eivät helpota tilannetta. Ratkaisee viimeisen sarjapaikan Burnleyn kanssa. Isot, isot paineet.

16. Leeds

Jesse Marsch ei tullut helppoon paikkaan Elland Roadille. Enemmistö faneista ei sulattanut Marcelo Bielsan potkuja eikä yhdysvaltalaisen ensivaikutelmaa helpottanut kaksi tappiota ilman ainuttakaan tehtyä maalia.

Sen jälkeen on tapahtanut. Leeds nousi perjantai-iltana kahden maalin takaa vieraissa 2-3-voittoon Wolvesin vieraana. Sitä edeltävä Norwich-voittokin oli kookkaan kiven takana, mutta lopulta ketään ei kiinnosta sen takkuisuus. Kolmen pisteen merkityksen näkee parhaiten tästä videosta:

https://twitter.com/LUFC/status/1503438312819757058?s=20&t=U23B4bWLI0jMqhn1af-n3w

Marschin voimakas heittäytyminen ottelun aikana ja etenkin sen ratkaisuhetkillä sai monet Ted Lasso -vitsejä viljelleet fanit hehkuttamaan miehen uutta Yorkshire-sydäntä. Marsch on hyvä, uraansa fiksusti Red Bull -seuroissa rakentanut koutsi, jolla on kaikki edellytykset kääntää joukkueen kurssi kuukaudessa.

Ratkaisevin pelillinen kysymys on onnistuminen Bielsan miesorientoituneen prässin muuttamisessa pallo-orientoituneeseen suuntaan. 

Vaikka Leedsin maalivire ei ole kevättalvella päätä huimannut, on se sentään ollut monia kilpailijoitaan tehokkaampi yksi maali per ottelu -tahdillaan. xG on ollut 1,6 maalia ottelua kohden ja varsinkin Raphinha on kunnostautunut lukuisten avopaikkojen tuhlailijana. Jos Leeds kykenee tuottamaan tasaisesti maaliodottamaa, voi maalitahdinkin ennustaa paranevan, varsinkin Patrick Bamfordin tehdessä paluutaan.

Myös pisteodottama Leedsillä on ollut neljä pistettä todellisuutta korkeampi. Lupaava merkki sekin.

Uudenlaisen prässin onnistumiseen kulminoituu Leedsin kohtalo. Päästettyjen maalien määrä on hiponut jo kyseenalaisia ennätyksiä ja tämä vuoto täytyy saada tyrehdytettyä – se lähtee prässistä. Jos Marsch onnistuu siinä edes osittain, ei joukkueella ole hätää. Hyökkäyspään tehojen parantuessa edes hieman voivat yorkshirelaiset säästyä oman päänkin edelleen vuotaessa.

Leedsin loppuohjelma ei ole kilpailijoista helpoin. Se kohtaa vielä Wolvesin, Chelsean, Man Cityn ja Arsenalin eikä otteluita ole rästissä. Sillä on kuitenkin vielä lukuisia mahdollisuuksia raapia kolmen ottelun potteja mm. Southamptonia, Watfordia, Palacea, Brightonia ja Brentfordia vastaan.

Arvio: Jesse Marsch säätää pelillistä vaatimustasoa pykälän helpommaksi ja joukkue tuottaa hyökkäyspäässä riittävästi maalipaikkoja. Bamfordin paluu on iso plussa. Pauhaavan Elland Roadin kotietua ei pidä aliarvioida. Säilyy muutaman pisteen turvin.

15. Brentford

Tarkkaan suunnitelmallisuuteen ja analytiikkaan pelaamisensa perustava Thomas Frankin nousijajoukkue on pärjännyt sarjassa pitkälti odotusten mukaan. Futista tarkemmin seuraavat eivät ole yllättyneet Beesin keikkumisesta putoamisviivan yläpuolella koko kauden ajan. Länsi-Lontooseen meinasi kuitenkin hiipiä orastava paniikki joukkueen pelattua kahdeksan voitotonta ottelua haalien näistä yhden vaivaisen pisteen.

Win the right games -nappi painettiin kuitenkin oikealla hetkellä pohjaan ja kahdessa edellisessä matsissa kaatuivat Norwich ja Burnley, mikä kirkasti loppukauden näkymiä melkoisesti.

Brentfordin numeroista näkee maaliodottamiin perustuvan lähestymistavan. xG:tä on todellista maalimäärää enemmän. Joukkue pyrkii lähes aina vaarallisimmille maalintekoalueille. Vastustajatkin ovat tuottaneet xG:tä tekemiään maaleja vähemmän. Molemmat asiat ovat lupaavia merkkejä loppukauteen.

Brentfordin tilannepäivityksessä ei voi olla nostamassa esiin Christian Erikseniä. Tanskalainen on päässyt Valioliigavauhtiin nopeasti ja alkaa selvästi kehitellä toimivaa tandemia kauden aikana paikoin pitkistä lama-ajoista kärsineen Ivan Toneyn kanssa.

https://twitter.com/wyngback/status/1503272056531476482?s=20&t=hTfOgHdPNMKeNLi0iTUIgw

Arvio: hyvät xG-lukemat, Christian Eriksen ja kahdeksan pisteen kaula putoamisviivaan takaavat suhteellisen vaivatta sen, että Lontoon läntisin seura jatkaa ensi kaudellakin pääsarjassa.

Kalenterit esiin! “Kuuden pisteen” ottelut Valioliigassa:

6.4. Burnley – Everton
9.4. Watford – Leeds
16.4. Watford – Brentford
30.4. Watford – Burnley
15.5. Everton – Brentford
22.5. Brentford – Leeds (joskin uskon molempien olevan kuivilla tässä vaiheessa)

päivämäärä vahvistamatta Watford – Burnley
päivämäärä vahvistamatta Watford – Everton

*Korjaus tehty 13.5.2022. Everton on pelannut pääsarjassa 68 vuoden ajan, ei suinkaan 118 vuoden. Kiitos asian huomauttamisesta sähköpostitse. Seuran historia opiskeltu nyt entistä paremmin.